Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Tarinat

Vieraskirja  [ Kirjoita ]

Nimi: Tuuttifluutti

13.01.2019 09:23
Synkkätassu, Rinneklaani

Lähdin siuntaaan jossa haistoin hiiren. *Ei se varmaan kovin kaukana ole.* Olin edelleen tyytymätön ettemme menneet taistelu harjoituksiin. Pian näin lumessa hiiren jälkiä. Lähdin seuraamaan niitä.
Pian näin hiiren. Piilouduin pieneen puskaan jotta pääsisin sen lähemmäksi ilman että hiiri huomaa minua. Hiivin hiljaa lähemmäksi. Jännitin lihakseni ja loikkasin hiiren kohdalle. Tukin tämän riistan pakoreitit ja puraisin sen kuoliaaksi.
Nostin katseeni Karhitähteen pitäen hiirtä samalla hampaissani. ”Hyvä, mutta loikkasi jäi lyhyeksi.” Tämä kertoi. *Aha. No arvaa mitä, jos olisin loikannut pidemmälle en olisi saanut hiirtä kiinni.* Jupisin mielessäni. ”Jatketaan nyt.” Tämä lisäsi. Tuhadin vain vastaukseksi. Lähdin seuraamaan mestariani sinne minne tämä oli menossa.

//Sry lyhyt ja tönkkö jatkan taas pian :’)

Nimi: Lumi

04.01.2019 18:49
Käkitassu, Aroklaani

Irvistin kivun iskeytyessä päähäni. Isäni Salamakiuru oli läimäissyt minua korvaan kesken taisteluharjoitusten.
"Et yritä tarpeeksi", isä sähisi, "taistelussa olisit variksen ruokaa!"
Murahdin vihaisena. Miksei Piikkitähti ollut voinut antaa minulle muuta mestaria? Varmasti klaanissa olisi ollut joku muukin kuin isäni. Olisi vaikka itse tullut mestarikseni.
Korvat soiden käännyin hyökkäämään. Iskin raivokkaasti Salamakiurua kuonoon, josta tämän toipuessa syöksyin vatsan kimppuun. Iskin raivokkaasti muutaman iskun, ennen kuin vedin häneltä jalat alta.
Salamakiuru mätkähti murahtaen maahan, mutta syöksähti heti sen jälkeen kimppuuni. Olin pysähtynyt hetkeksi vetämään henkeä, jota isäni käytti hyväkseen.
Sen jälkeen, kun Salamakiuru oli antanut vastaiskunsa, kipeät sellaiset, hän nousi pystyyn.
"Parempi. Mutta älä pysähdy, vastustajasi ei odota, että saat hengityksesi kulkemaan", isä murisi.
Tuhahdin. *Kyllä minä vielä saan sinut haukkomaan henkeäsi*, mietin silmät siristyen.

Nimi: Tuuttifluutti

09.12.2018 20:08
Synkkätassu, Rinneklaani

Istuin oppilaiden pesän edessä odottaen mestariani. En ymmärtänyt mikä hänellä taas vaihteeksi kesti. *Ei ole niin vaikeaa päästä jalkeilleen ja lähteä ulos leiristä*, ajattelin turhautuneena. Pian näin Karhutähden(kai se nyt oli tän mestari?) tulevan ulos pesästään ja tulevan luokseni. "Nyt voimme lähteä saalistamaan", päällikkö maukui minulle. Tuhadin turhautuneena, koska olin toivonut taisteluharjoituksia. "Selvä." mutisin tälle. Huomasin mestarini ilmeestä ettei hän pitänyt asenteestani. No saisi alkaa pitämään, koska en aikonut muuttaa sitä. Karhutähti lähti tassuttamaan ulos leiristä ja lähdin seuraamaan häntä. "Menemme katsomaan jos saalista olisi piiloutunut puiden joukkoon lumelta", tämä selitti minulle. "Selvä", maukaisin tyytymättömän kuuluisena. Tuskin siellä edes olisi paljoa saalista. Aivan yhtä paljon siellä olisi lunta kuin täällä. "Miksemme menneet saalistamaan?" tuhadin mestarilleni. Ruskea kolli oli hetken hiljaa kunnes vastasi: "Lehtikadon aikaan saalista on vähän ja klaani tarvistee kaiken mahdollisen ruuan selvitäkseen." Pyöräytin silmiäni, "Aha," maukaisin tälle. Minusta me olisimme silti voineet mennä taisteluharjoituksiin eikä vain alkaa saalistamaan. Kun saavuimme vähä puiselle alueelle raotin suutani ja maistelun ilmaa. *Jossain on kai hiiri.*

//Jatkan tätä sitten joku päivä :')

Nimi: Lumi

08.12.2018 22:14
Käkitassu, Aroklaani

Viiltävä lumituisku iski kasvoihini. Kannoin suussani ruipeloa hiirtä, jonka nappaamiseen oli mennyt koko päivä. Lumipaakut olivat tarttuneet tiukasti kiinni vatsanaluseeni, enkä edes viitsinyt yrittää saada niitä pois.
Lunta ei ollut vielä paljoa, mutta kulkeminen oli silti vaikeampaa kuin mihin olin normaalisti tottunut. Näin lunta ensimmäistä kertaa vasta puoli kuuta sitten. Sanotaan vaikka, että paljas maa oli parempi. Myös ruuan saamisen takia. En ollut syönyt kuin viimeksi eilen, vaikka lehtikato oli vasta alkanut. Lumi saattoi olla kaunis, mutta todellisuus tappava.
Näin lumituiskun keskellä notkelman suojassa sijaitsevan leirin. Kiristin vauhtiani, mutta lumessa tarpominen oli vienyt voimia. Jalat turtina tipautin surkean saaliini sitäkin surkeampaan tuoresaaliskasaan. Minua ei kiinnostanut etsiä mestarini ja kysyä tältä syömislupaa, joten tassutin vain oppilaiden pesälle ja siitä sisään. Käperryin pedilleni ja yritin sukia turkkiani siistiksi ja saada ne ärsyttävät lumipaakut pois. Yritykseni epäonnistui siinä määrin, että jäljelle jäi paljon, kaikista suurimmat. Luovutin.
Huokaisin ja pamautin pääni käpälilleni. Rottatassu pesän toisella laidalla kohotti päätään kysyvästi. Mulkaisin tätä. Kolli ei varmaankaan ollut viettänyt koko päivää lumessa tarpoen. Sentään jotain hyötyä tästä oli, pesänlämmittäjänä.

//Avausrooli tappavasta lumesta by LumiXD Tänne kai piti roolia?

 

Tekijänoikeudet

Patrick lisenssiRick Mach lisenssiHenric Silversnö lisenssiShizooBackgrounds etcChibi GFX  ja Nemesis

 

Viekkukoodi: Viimakoura

Cat Paw Print

©2019 Sysipolku - suntuubi.com